Lunta ja jäätelöä

Hei vaan! Tällä viikolla onkin ollut vähän taas säätämistä ja häsläämistä hevosten kanssa. Syynä tähän on jälleen kerran lumi ja varsinkin se katoilta putoava. Voisi pikkuhiljaa jo riittää tämä lumien kanssa pelleily ja toisaalta voisivat jo hevosetkin pikkuhiljaa alkaa ymmärtämään ettei se lumi syö karvaisia pikku heposia hengiltä. Jo ihan ärsyttää.
Lumesta huolimatta ollaan treenattu tavalliseen tapaan Nallen kanssa. Maanantaina tehtiin taas laukkatreeniä. Mentiin puolikasta maneesia jolloin Nalle sai aina välillä tukea puolikkaan keskiympyrän urasta. Toinen puoli mentiinkin suoraa uraa syvälle kulmiin etsien takaosaa syvemmälle alle. Nalle tsemppasi tosi hyvin tässä harjoituksessa ja laukka oli monta kertaa kulmissa todella laadukasta ja hyvää! Jäi ihan mahtava fiilis siitä, että kun itse vaan koko ajan tukee ja auttaa ja vaatii niin kyllähän se laukkakin luonnistuu. Vielä on kyllä paljon töitä ja laukkakilometrejä edessä, mutta oikeaan suuntaan ollaan toivon mukaan menossa. Laukkahan ei parane kuin laukkaamalla ja siksi jatkoimmekin sitä myös tiistaina. Tiistai oli kuitenkin palauttelupäivä. Mentiinkin siis laukkaa matalassa muodossa rennosti molempiin suuntiin tasaisella, rauhallisella temmolla. Tein hitaita ja rauhallisia taivutuksia molempiin suuntiin. Laukka tuntui taas hyvin puhtaalta ja rytmikkäältä. Nalle tuntui oikeastaan hyvin tyytyväiseltä, kun se sai laukata isoja kaarteita rauhallista laukkaa omassa lempimuodossaan.

Rapsuta

 Loppukäynnit tehtiin sitten pellolla lumihangessa maisemia katsellessa. Otin takasuojat pois, sillä ne irtoavat pellolla miltei heti. Jätin ne tienposkeen tarkoituksena noukkia ne siitä, kun menemme talliin. Pellolla Nalle oli täysin rauhallinen oma itsensä ja se nautti pitkistä kävelyistä. Kun tultiin pois ja laskeuduin alas ottamaan suojia, se seisoi edelleen rauhallisena vieressä. Sitten tapahtui taas se, mikä saa jo harmaita hiuksia aikaan. Pienen pienen pieni lumiklöntti putosi maneesin katon reunalta aiheuttaen hyvin pienen äänen, mutta hyvin suuren kaaoksen. Nalle katosi otteestani heti ja syöksyi sinne minne nenä oli juuri sillä hetkellä sattunut osoittamaan eli pellolle. Sinne päästyään se esitteli hetken upeaa raviaan, pysähtyi ja jatkoi matkaansa talliin omaan karsinaan. Itse otin suojat maasta ja kävelin perässä. Eihän siinä mitään käynyt kenellekkään ja Nallekin oli heti rauhallinen karsinaan päästyään, tunskin edes muisti enää tapahtunutta. On kuitenkin turhauttavaa, kuinka se pelkää lumen putoamista niin paljon. Muutenkin sillä pörrää päässä keväisin vähän liiankin paljon ja jo niin odotan sitä että se alkaa tasaantumaan kevään edetessä.

Ratsastin tiistaina myös Pommin, muttei hänenkään kanssa päästy lumesta eroon. Vähän väliä katolta kuului rapsahduksia ja valuvan lumen kohinaa ja jokaisella kerralla sai kyllä tuntea vaikutuksen istunnan alla. Pommi oli hyvin tarkkana lumen suhteen ja ylimääräistä pöllöenergiaa tuli enemmän kuin kylliksi. Siitä huolimatta Pommi osaa aina olla täydellinen omalla ihanalla tavallaan, sillä sitä se hevonen vain on! Kolmipaloillakin mentiin taas ja siitä huolimatta saatiin aikaiseksi monia ihania pätkiä, varsinkin vasemmassa laukassa, mikä on ehdottomasti yksi Pommin vahvuuksista.

Puhelimen kätköistä: Nalle 23. heinäkuuta 2014. Nalle tuntuu saavan tänä kesänä tummemman karvan ylleen

Keskiviikkona päätin urheilla Nallen kanssa taas vähän rankemmin, mutta jotenkin vaan ei sujunut ollenkaan. Laukka ei pyörinyt, ravi oli tahditonta ja koko hevonen muutenkin epävakaa ja pois avuilta. Hetken aikaa tehtiin jos jonkinmoista harjoitusta välillä helpottaen ja välillä vaikeuttaen, mutta mikään ei sytyttänyt. Parin normaalimman ravipätkän jälkeen siirsin käyntiin. Annoin tuntumaa pidemmälle ja ohjailin eri kokoisille volteille ja kuvioille eri suuntiin pelkällä pohkeella, istunnalla ja katseella, unohtaen asetuksen ja ohjan kokonaan. Tämä sujui ihan hyvin. Poika kääntyi ja meni juuri minne pyysinkin, ehkä vähän kiihdyttäen välillä, mutta kääntyi rehellisesti jalasta. Sitten jo lopetettiinkin, sillä välillä vaan on näitä päiviä ettei mikään suju ja silloin on ihan turha vaan jankata ja jankata, kun loppipeleissä se aiheuttaa vaan turhautumista ja huonoa mieltä molemmille. Sen sijaan käveltiin rennosti ja nollattiin tilanne. Nalle sai myös seuraavan päivän vapaaksi, jotta poika saisi vähän levätä ja rentoutua. Tänään sitten yritetäänkin taas uudella innolla, latautuneilla pattereilla. Nallelle yksi vapaapäivä tuntuu ratsastaessa, kuin se olisi ollut viikon lomalla. Vapaapäivän jälkeinen ratsastus on oikeastaan aika hirveää, sillä se on kuin durasel pupu, miltä ei tehot lopu. Siksi ajoitankin sen vapaapäiviä, että ne eivät sotke valmennukia ja tunteja :D Lauantaina onkin taas vuorossa koulutunti ja siksi vapaapäivä oli hyvä pitää eilen niin tänään voi hieman purkaa energiaa, jotta huomenna voidaan keskittyä ja tehdä töitä.

Nyt kun olen lukulomalla, olen käyttänyt aikaani enemmän Nalleen ja tallilla oloon. Lisäksi olen siivoillut ja käynyt salillakin aina kun ehdin. Voisinkin tässä joku päivä väsätä pienen erikoispostauksen omasta sali"urheilustani" ja siitä, millä tavoin yritän muulla elämälläni tukea ratsastustani. En ole mikään himo urheilija, mutta olen huomannut tietyillä valinnoilla ja treeneillä olevan vaikutusta ratsastukseen! Tosin eilisillan leipomisella ei tainnut olla niin positiivisia vaikutuksia...

Mutakakkua, toffee jäätelöä ja kinuski sekä lakritsi kastiketta, siitä on urheilijan tasapainoinen ruokavalio tehty ;P