Mahtavaa mahtavampi loppuviikko

Se tunne, kun kaikki taas loksahtaa paikoilleen ja juttu toimii!
Mulla oli ihan mahtava loppuviikko, mihin kuului täysin nappiin mennyt estetunti Pommin kanssa sekä todella hyvä koulutunti Nallen kanssa. On ne vaan niin hienoja poikia.
Perjantaina jäi koko talli taas omalle vastuulleni, sillä omistajilla oli seuran järjestämä reissu/tapaaminen. Ratsastinkin perjantaina vain Nallen, mutta oli ihana keskittyä ihan rauhassa siihen. Nalle saikin perusteellisen puunauksen ja vaihteeksi oli aika selvittää häntä ja harja showshinen kera. Nalle pitää aina lettiä tukassaan, jotta se pysyisi hyvässä kunnossa, sillä se yltää etujalkaan asti. En kuitenkaan uskalla käyttää paljoa selvitysainetta kerrallaan, koska muuten letti ei pysy. Tukka on pysynyt kuitenkin ihan huippu kunnossa, sillä teen uuden letin joka päivä ja harjaan sen huolellisesti.
Mentiin kentälle ja mentiin todella perusteellinen jumppa vapaapäivän jäljiltä. Nalle sai mennä koko tunnin omassa lempimuodossaan eli aika matalana, mutta kuitenkin kantaen itse itseään. Nalle oli ennen todella matala edestä aina eikä sitä meinannut millään saada ylös ryhtiin. Tämän talven aikana ollaan kuitenkin saatu aikaan melko iso edistysaskel tämän asian suhteen. Ryhtiä ollaankin saatu hankitreeneillä, ylä- ja alamäki treeneillä, ahkeralla jumppaamisella ja hyppytreeneillä. Kaikenkaikkiaan monipuolisuus ja maastoilu ovat olleet avaintekijöitä Nallen ryhtiin, johon olen nyt tosi tyytyväinen.
Samalla, kun Nalle sai venytellä ja taivutella itseään, minä keskityin ihan todenteolla omaan istuntaani. Salitreenien avulla olen saanut istuntaani paljon paremmaksi, mutta vielä on töitä istunnan ja Nallen isojen liikkeiden yhdistämisessä. Välillä tuntuu, etten osaa istua sen selässä ollenkaan ja ylävartalo vain jumputtaa ravin tahtiin. Toisaalta eihän vartalo voi olla täysin paikallaan, kun alla on isoliikkeinen hevonen, mutta jonkinlaista rentoutta olisi löydettävä ilman, että muuttuu makarooniksi. Itseäni istunnan kanssa auttavat mielikuvat! Tiina Karkkolainen on aina meillä valmentaessaan lausunut erilaisia mielikuvia ja sanonut, että ne auttavat. Oli se sitten krokotiilin häntä, polkupyöräilyä takaperin tai koripalloilua, olen keksinyt itselleni todellakin toimivan mielikuvan! Aina kun ratsastan, ajattelen, että minulla on päällä oikein muhkea ja iso puku, prinsessahame. Hame on niin iso, että se lepää hevosen takaosan päällä ja valuu vielä kyljillekkin. Aika hassu mielikuva, mutta kun ajattelen sitä, istun automaattisesti suorassa ja hartiat takana. Vielä kun ajattelen miten arvokasta on kantaa kyseistä pukua, siirrän myös pääni ja katseeni enemmin ylöspäin! Kannatan ehdottomasti jokaiselle ratsastajalle oman mielikuvan löytämistä, sillä ainakin itseäni se auttaa ihan suunnattomasti!
Tässä välissä on videota mitä siskoni kuvasi musta ja Nallesta tän kuun alussa. Ihan perus itsenäinen treeni: mentiin lisäyksiä ja vastalaukkaa jne. Videosta huomaa varsinkin vasemman laukan heikkouden, kuinka vasen takajalka omaa hieman erilaisen liikeradan, mutta paljon ollaan saatu lisää voimaa laukan pyörittämiseen. Töitä on vielä, varsinkin mun yläkropan ja käsien (ranteen) asennon kanssa.

Noin tunnin jumppailun jälkeen lähdettiin loppukäynnille maastoon. Nalle tykkää maastoilla ja samalla se tulee rohkeammaksi, mikä on hyvä juttu, sillä Nalle on herkkä varsinkin äänille. Pitkien loppukäyntien jälkeen vein Nallen talliin ja luvassa oli vielä jalkojen venytys. Nallen oikea etujalka koki viime syksynä kolauksen, kun toinen hevonen potkasi siihen. Jalka on täysin toimiva, mutta olen alkanut huolehtia jalasta hieman enemmin, jotta se myös pysyisi yhtä hyvänä. Ennakoiva hoito on todella tärkeää, sillä ilman toimivia jalkoja ei hevonen ole mitään. Jalat ovat kaikki kaikessa! En nyt sano, että jokaisen hevosen jalat olisi pintelöitävä ylös asti, ettei niille tapahtuisi mitään. On vain muistettava pitää huolta niistä. Nallen kohdalla hoidan jalkaa aina liikutusten jälkeen. Hieron jalan usein arnica- linimentin kanssa, sillä olen huomannut, että se notkistaa sitä. Kiropraktikko sanoi viime käynnillään kyseisen jalan olevan jäykempi ja tietenkin vähän isompi, mutta täysin hyvässä kunnossa. Aloinkin lisätä jalan hoitoon hieronnan lisäksi venyttelyä silloin tällöin. Huolellinen hieronta + arnica ja sitten venytys. Tähän mennessä vain positiivisia tuloksia ja jalka voi hyvin.

Perjantai ilta kului vielä ratsastustuntien pidossa, mikä oli taas tosi hauskaa. Sai taas vaihteeksi itse kokeilla opettajan roolia. Oli todella palkitsevaa kuulla, kuinka oppilaat pyysivät jatkossakin pitämään tunteja! Tuntien jälkeen vielä heinien ja iltamössöjen jako 25 hevoselle. Aika ihana ilta, kun ihan rauhallista, lämmin ja valoisa ilta, hevoset syövät iltapalaa ja järveltä kuului lintujen ääniä.

Nalle tahtoo iltapalaa

Lauantaina mentiin Nallen kanssa koulutunnille. Harjoiteltiin hieman lisäyksiä, pohkeenväistöjä, vastalaukkaa ja siirtymisiä kaikkien kolmen askellajin välillä sekaisin. Nalle oli oikein hyvä, mutta patterit loppui kyllä ihan tyystin lämpimän auringon alla :D Tunnin jälkeen suunnattiinkin järveen kylmäämään jalkoja. Voi kuinka hevosilla olikaan kivaa päästä pitkän talven jälkeen järveen juomaan ja leikkimään.

 

 

Tunnin jälkeen menin vielä Jumbon kanssa kentälle. Mentiin ravipuomeja ja paljon kuviokelluntaa joka suuntaan. Jumbo alkaa kääntymään aina vaan paremmin ja reagoimaan nimenomaan pohjeapuihin. Erityisen mahtavaa oli myös se, että juniori nosti laukkoja avusta! Ei enää tasapainon horjuttamista tai kiihtyvää ravia vaan ihan rauhallinen nosto! Näitä lisää. Nuorten hevosten kanssa työskentely on todella kiinnostavaa, sillä joka päivä, jokainen hetki on aina jotain uutta. Oppimisen näkee silmissä!

Sunnuntaina mentiin Pommin kanssa estetunnille. Tehtiin tosi vaihtelevia harjotuksia ja täytyy kyllä myöntää, että Pommilla oli ihan huippu päivä. Pitkästä aikaa sai keskittyy hyppäämiseen kunnolla ja meidän osalta tunti sujui nappiin! Ihan mahtava fiilis :) Pommikin pääsi kahlaamaan järveen, mutta poika olisi kyllä halunnut ihan uimaan asti. Piti vähän toppuutella, sillä ihan vielä ei ole uimakelejä. Pommi tykkää uimisesta niin paljon, mutta eiköhän kohta päästä. Tässä pari vanhaa kuvaa.

Miksi vauvat kasvaa?

Maanantaina menin tallille tavallista aikaisemmin, sillä jäin "kotivahdiksi" hoitamaan hevosia, kun omistajilla oli menoa. Näin arkena, kun mitään ihmeellistä ei oikein tapahdu, menen tallille yleensä päivällä. Tallirutiineihini kuuluu aina hevosten tarhojen vaihtoja, jolloin aamun tarhanneet tuon sisälle ja illan tarhaavat vien ulos. Tarhaamisten jälkeen alankin ratsastamaan ja tavallisesti ratsastan 2-4 hevosta päivässä. Ratsastusteni jälkeen autan tarvittaessa esimerkiksi tuntilaisia laittamaan hevosia kuntoon. Kesällä puolestaan tallipäivät venyvät tavallisemmin aamu yhdeksästä ilta yhdeksään, jolloin päiviini kuuluu siivoamista, asiakkaiden auttamista ja hevosten tarhaus ja muu hoito. Tänä kesänä luvassa onkin paljon viikonlopputöitä, sillä kisojen ja tapahtumien takia tallin ylläpito jää minulle.
Tällä viikolla Nalle on tehnyt töitä tavalliseen tapaan ja saanut viettää vapaata torstaina. Nalle olikin alkuviikon melko hyvä! Ollaan lisätty treeneihin nyt paljon avoja, sulkuja sekä pohkeenväistöjä. Kyseiset liikkeet auttavat Nallea aika tehokkaasti jumppaamaan kylkiä ja takajalkoja. Lisäksi ollaan menty paljon puomeja, joista Nalle tykkää aika paljon :) Kaikenkaikkiaan keskitytään nyt rentouteen ja taipuisuuteen. Kun Nalle on yhtä taipuisa molemmista kyljistä ja työntää yhtä paljon molemmilla takajaloilla, se on myös suorempi ja pystyy suorittamaan kouluratojen eri tehtäviä helpommin.
Maanantaina oli taas Pomminkin vuoro päästä töihin. Pommi on aika kova poika menemään ja siksi saan aika usein varmistaa, että pojalla toimii jarrut :D Yleensä kun ratsastan Pommin, käyn läpi ihan perusasioista lähtien eri avut monipuolisten harjoitusten avulla. Kun hevonen on luonnostaan hyvin eteenpäin pyrkivä on ratsastajan oltava erittäin tarkkana, että hidastava apu tulee nimenomaan istunnasta eikä kädestä. Jos pidätteitä tehdään vain kädellä, ratsastaja helposti jännittyy ranteesta ja pikkuhiljaa ihan hartioista/lapaluista asti. Nopean hevosen kanssa siirtymiset ja vaihtelevat harjoitukset puolestaan voivat auttaa. Pommi on myös hyvin ennakoiva ja juokseekin usein asenteella: "istu sinä vaan kyllä minä tiedän". Tällöin vaihtelevat harjoitukset saavat sen odottamaan, mitä ratsastaja seuraavaksi mahtaakaan pyytää. Pommista huomaa aina, koska tekee ratsastajana jotain oikein, sillä se reagoi aina odotetulla tavalla kunhan osaa pyytää. Siksi se onkin niin hyvä opettaja, sillä siltä oppii joka kerta jotain. Vaikka poika onkin vaativa, se antaa ratsastajalle todella paljon! Todella hieno hevonen! On myös ollut palkitsevaa kuulla tuntiratsastajilta palautetta, että Pommi on ollut tunneilla hyvin avuilla. Silloin tulee aina tosi hyvä fiilis ja taas uutta innostusta seuraaviin treeneihin. Ratsastan Pommin itse noin 2-4 kertaa viikossa, riippuen siitä, kuinka paljon sillä on tunteja.
Maanantaina menin myös vaihteeksi taas 8-vuotiaalla suomenhevostammalla. "Neiti näppärä" oli tapansa mukaan oikein mukava ratsastaa, ajoittain hieman pohkeen takana, mutta muuten ok. Pientä väsymystä huomasi, sillä takana olivat rankka kouluvalmennus ja kilpailut. Päätinkin vain rennosti jumppailla neitiä molempiin suuntiin. Vasen suunta osoittautui hieman hankalammaksi, mutta muutamien avojen jälkeen sain sisä takajalan paremmin mukaan ja meno helpottui.

Jumbon kanssa sujui keskiviikkona tosi hyvin! Laukannostot ovat olleet pojalle aika hankalia, mutta nyt päästiin iso askel eteenpäin tässä asiassa. Jumbo ei ole ollut mitenkään eteenpäinpyrkivä, mikä tietenkin olisi ihan toivottu ominaisuus. Pikkuhiljaa poika on kuitenkin hiffannut, että liikkuminen on ihan kivaa, eikä kääntymisenkään tarvitse aiheuttaa känkkäränkkä-kohtausta. Jumbon kanssa palkitseminen on todella tärkeää, sillä se on luonteeltaan todella herkkä kaveri ja ratsastajan virheistä se ottaa helposti nokkiinsa. Olenkin huomannut, että kun poikaa kehuu edes pienestä onnistumisesta, se uskaltaa yrittää rohkeammin seuraavalla kerralla. Kehumisen ei tarvitse olla mitään sen kummempaa, kuin vaikka pieni rapsutus toisen käden sormilla ihan satulan eteen tai ääneen sanottu "hyyyvää" tai "jaaa", kunhan kehuu. Nyt keskitytään Jumbon kanssa kääntymiseen ja tämänhetkisen eteenpäinpyrkimyksen ylläpitämiseen, sillä nyt Jumbo on tarmokas ja innokas liikkumaan. Siirtymisistä on alkanut tulla tasapainoisempia ja ne ovat vahvistaneet poikaa aika paljon. Siitä tulee vielä niin hieno! ;) Alla vähän kuvia vuodelta 2011 alkaen:

Jumbo huhtikuussa 2011 alle päivän ikäisenä

Rapsuttelu oli parasta

Tankkaustauko

Onneksi oon saanut korjattua mun omaa istuntaa mm. salitreenien avulla ja enää en näytä tältä

Parhaan kaverin kanssa

Opettelemassa miten irtohypytyskuja toimii, äitin kanssa tietty

Kävelylenkillä maastossa

Lisäksi on niin paljon muitakin kuvia tietokoneen syövereissä sekä niitä tilanteita, mistä kuvia ei ole kuten ensimmäiset lastaukset, satulointi ja tietenkin ratsastus. Joku pitäisi saada taas kuvailemaan, sillä nää kuvat on aivan ihania katselle näin jälkeenpäin. Jumbo on kasvanut tosi paljon, mut tuntuu kuin se ois vasta eilen tänne tupsahtanut. Pieni vauva kasvaa liian nopsaan <3

Esteistä kouluun

Taas alkaa olla yksi viikko pulkassa. Loppuviikon treenit osoittivat jälleen, kuinka tärkeää ratsastuksessa on oma kehonhallinta, mutta myös mielen hallinta. Aina ei suju eikä aina voi onnistua, mutta aina voi kuitenkin toimia niin kuin kuuluu eli hevosta ajatellen. Liian usein näkee, kuinka ratsastaja suuttuu hevoselle, kun tehtävät ei ota onnistuakseen. Tällainen toiminta ei kyllä mitenkään vastaa hyviä hevosmiestaitoja. Ratsastajan velvollisuus on aina varmistaa se, että hevosella on hyvä olla, eikä mielestäni rankaiseminen ole oikea tapa korjata ongelmia. Ongelmat korjataan pitkällä pinnalla, monien tuntien aikana, ei yhdellä ympyrällä. Itselläni on tapana tehdä harjoituksia eri vaikeusasteilla. Esimerkiksi sulkutaivutuksissa, Nallelle vaikeampi suunta on vasen. Tällöin teen vasemmalle sulkutaivutuksia pienissä pätkissä eri jyrkkyyksillä. Loiva, onnistunut sulku on paljon parempi kokemus hevoselle kuin epäonnistunut jyrkkä sulku. Jo yksikin onnistunut sulku on parempi, kuin kymmenen epäonnistunutta. Heti kun Nalle onnistuu jossain vaikeassa harjoituksessa, kehun ja helpotan tehtävää. Tällöin hevonen saa taas muutaman kerran tulla harjoituksen omalla mukavuusalueellaan, positiivisella mielellä. Helpompien kertojen jälkeen voin taas hieman vaikeuttaa ja tulla vaikka vain yhden kerran harjoituksen niin, että rikotaan mukavuusaluetta. Jos harjoitus ei onnistu, on töitä tehtävä helpommalla tasolla, jotta hevonen JA RATSASTAJA ovat molemmat valmiita vaikeampaan harjoitukseen. Hiljaa hyvä tulee! :)

 Ja takaisin aiheeseen eli loppuviikkoon... Torstaina ratsastin molemmat pojat kentällä. Nalle oli suoraan sanottuna ihan kamala! En saanut siihen mitään tuntumaa eikä mikään sujunut yhtään. Nallella oli mörköjä ja muutenkin sellainen päivä, ettei mikään kiinnostanut. Päätin sitten, etten yritäkkään enempää, sillä tällaisina päivinä kaikille tulee vain paha mieli, jos jankkaa ja jankkaa. Siispä käveltiin tosi pitkät loppukäynnit olemattomien treenien jälkeen. Nalle oli itseensä hyvin tyytyväinen päästessään takaisin talliin ruokailemaan, mutta täytyy myöntää että omassa päässäni kiehui. Täytyy vain aina muistaa se, kuinka kaikilla on joskus huonojakin päiviä ja kuinka hyvin meillä useimmiten menee. :)
Pommi puolestaan oli torstainakin itse Herra Täydellinen. Se hevonen on vaan sitä jotain. Pommilla on aina niin positiivinen asenne ihan kaikkeen, eikä se ikinä mutrista huulta yhdellekkään harjoitukselle oli päivä mikä tahansa.
Torstaina urheilin myös taas Jumbon kanssa, joka on neljä vuotiaaksi kääntynyt suomenhevosruuna. Jumbo on todella lahjakas ja hieno hevonen, jonka kanssa treenailen vielä ihan perus perus juttuja. Jumbo on niin kookas, että on ollut vähän työtä jalkojen ja kääntymisen kanssa, mutta joka kerta huomaa kuinka poika on vaan parempi ja parempi. Junnusta voi tulla vaikka mitä <3

Perjantaina olikin vain Nalle-päivä. Mentiin sään takia maneesissa ja aloitin koko tunnin ihan nollasta. En asettanut mitään vaatimuksia tai tavoitteita, mitään harjoitusta tai yritystä. Ottaessani ohjat tuntumalle, koitin vain tunnustella miltä Nalle tuntui. Oli ihana huomata, että Nalle oli parempi kuin edellispäivänä. Saatiin pieniä pätkiäkin, jolloin huomasi, että kyllä se Nalle siellä jossain on, kun koko tämän viikon kylässä on ollut Nallen kaveri nimeltä En-Tahdo.
Lauantaina Nallella oli vapaapäivä, sillä menin itse katselemaan koulukisoja. Sunnuntaina puolestaan osallistuttiin taas Iia Tabermannin kouluvalmennukseen. Vapaapäivän jäljiltä ei oltu ihan parhaimmassa iskussa, mutta yllättävän rauhallinen herra malttoi olla. Valmennus tuli enemmän kuin tarpeeseen, sillä sain huomata käsissäni yhden hyvin suuren virheen: vasen käteni siirtyy helposti oikealle ja ns. kiilaa Nallen kaulaa. Tämän huomattuani sain myös huomata, kuinka vaikeaa tätä virhettä oli korjata. Jälleen kerran lisää harjoiteltavaa entisten puutteiden joukkoon.
Videolla muutama pätkä ihan alkutunnista, jolloin harjoiteltiin "vetelää" ravia ja laukaa. Tarkoitus siis oli mennä melko mummo-askellusta, mikä ei meiltä kyllä oikein onnistunut Nallen energisyyden vuoksi. Alun harjoitusten jälkeen, kun hevoset oli saatu odottamaan ja reagoimaan rauhallisesti, siirryttiin harjoittelemaan vastalaukkoja sekä ravi- ja laukkapohkeenväistöjä. Näissä Nalle oli jo parempi, mutta vasempaan laukkaan en taaskaan löytänyt oikeastaan minkäänlaista poljentaa tai kumipallomaisuutta.

Kuvia fiiliksistä valmennuksen jälkeen, no words needed :D

 

Nalle tiivisti tämän viikon yhteen ilmeeseen :D

Ens viikolla ei voi kuin parantaa

Vaikka tämä viikko olikin aika lailla fiasko mun ja Nallen osalta, odotan ensi viikon treenejä jo oikein kovasti, sillä nyt mulle tuli taas niin suuri motivaatio! Me osataan Nallen kanssa tosi paljon ja hyvin kaikkea, nyt vaan suunta ylöspäin. Pommin kanssa pyritään jatkamaan tämän viikon fiiliksillä: herkkä ja kuuliainen ja Jumbon kanssa opetellaan lisää isojen ratsujen juttuja. Kultaisia poikia <3

Pommi on pop!

Nyt täytyy sanoa, että Pommilla on naksahtanut jotain ja vielä positiivisesti! Herra oli tänään niin hyvän tuntuinen ja vastasi pienimpiinkin pidätteisiin kuin ajatus. Ihana tunne pitkästä aikaa, kun tämän herran kanssa nappulat toimii. Ollaan nyt treenattu tulevan sunnuntain estekisoja varten ja nyt onkin ihan hyvät odotukset, sillä Pommi on nyt niin vastaanottavainen ja kaikki avut on mennyt läpi. Maanantaina harjoiteltiin yhden puomin avustuksella kaasua ja jarrua. Mentiin pääty-ympyrää, jonka aikana sihdattiin puomiin eri pituisilla laukoilla. Välillä tultiin tosi pienellä laukalla, välillä isolla ja reippaalla laukalla. Pommilla on tapana tulla esteilläkin hyvin juureen ja sille pitää hyvin tarkasti ohjata ponnistuspaikka. Puomin avulla saatiinkin harjoitella ihan vain hyviä "ponnistuspaikkoja". Puomin jälkeen tehtiin aina ympyräleikkaa, minkä keskellä laukanvaihto. Sitten uuteen suuntaan ja taas puomi ja ympyräleikkaa. Tämä olikin hyvä harjoitus, sillä Pommi sai kääntyä ja laukkaa oli helppo jojotella eteen-taakse.

Tiistai oli molemmilla pojilla vapaapäivä, mutta tänään palailtiin taas kentälle treenailemaan. Pommi sai tänään myös perusteellisen puunauksen mihin sisältyi mm. hännän super selvitys sekä latvojen leikkaus/tasoitus. Tänään harjoiteltiin Pommin kanssa taas puomeilla. Mentiin kahdeksikkoa, jonka keskellä oli yksi maapuomi. Maapuomin päällä tehtiin laukanvaihdot. Toisessa päädyssä tehtiin siirtymisiä ja välillä maapuomilta pitikin kääntyä nopsasti n. 15m voltille, jolloin voltti alkoi puomilta ja loppui puomiin. Pommi oli kyllä ihan huippu tänään!

Nalle saakin jäädä sunnuntaina kotiin, vaikka olisihan sekin voinut lähteä vaikka ristikoita hyppelemään, mutta ehkä ensi kerralla sitten. ;) Nalle onkin saanut keskittyä nyt enemmin raviin, mikä on viime aikoina jäänyt vähän vähemmälle. Laukan tultua helpommaksi, Nalle tarjoaa sitä automaattisesti joka paikkaan ajatuksella: 'hei kuule nyt meni vähän hankalaks ni eiks voitais laukkaa?'
 Tänään mentiin salmiakkia, jonka yhdellä sivulla oli yksi puomi vähän aktivoimassa takajalkoja. Nalle joutui kääntymään ja suoristumaan tasaisin väliajoin, mikä ei kyllä ollut herran mieleen. Ei kyllä ollut maanantain harjoituskaan, jolloin mentiin pohkeenväistöjä, avoja ja sulkuja. (moiset typeryydet eivät kuulemma ole edes tarpeellisia t. anonyymi kouluratsu) Oli miten oli, itse kuitenkin koen nämäkin liikkeet hyödyllisiksi. Sulkutaivutuksissa huomasi hyvin että oikea kylki ei veny ihan yhtä hyvin, kuin vasen ja näitä kylkiä pitäisikin nyt alkaa jumppaamaan ja venyttämään. Taas yksi uusi projekti kymmenien edellisten joukkoon, Nalle kiittää.
Kaikenkaikkiaan tämä viikko on alkanut ihan sujuvasti. Vielä pitäisi tällä viikolla jatkaa ravitreenejä Nallen kanssa ja Pommin kanssa ylläpitää tämänhetkinen ratsastettavuus. Ennen sunnuntaita pitäisi vielä ehtiä kerran ihan oikeasti hyppäämään, jotta saadaan vähän tuntumaa tulevaan, mutta muuten otetaan aika rennosti, jotta jaksetaan sunnuntaina antaa kaikkemme. ;)

Kevät on täällä!

Ulkona paistaa aurinko ja kentällä voi jo ratsastaa! Nyt on hyvä aika taas palata kirjoittamaan, sillä nyt on jotain mistä kirjoittaa. Tässä välissä on kyllä tapahtunut kaikkea, mistä olisin voinut kirjoittaa, mutten vain saanut aikaiseksi. Nyt olen kuitenkin hoitanut niin monta asiaa loppuun ja kääntänyt vihdoin uuden sivun, joten nyt voi vain rentoutua ja alkaa elämäänkin välillä. Tässä välissä on remontoitu, syöty, liikuttu välillä paljon ja välillä hyvin paljon, käyty kirppareilla mm. Helsingin Kaapelin kirppiksellä... Muuten ollaan elelty ihan normaalia elämää: treenattu Nallen kanssa keskimäärin 6 kertaa viikossa. Pommin kanssa ollaan nyt keskitytty vain laukkaan, sillä meillä on parin viikon päästä tulossa estekisat. Ollaankin nyt treenattu kääntymistä "pennin päällä" ja nopeaa reagoimista pohkeeseen ja istuntaan. Pommi on alkanut tuntumaan oikeassakin laukassa jo hieman paremmalta, mutta laukan liitovaihe ja selkeä pyöriminen on vielä hukassa. Pommilla on aina ollut tosi vahva ja laadukas laukka, mutta tämän talven aikana se on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Nyt olenkin ratsastanut laukkaa enemmin eteen, sillä kokoamisia ei oikein voi tehdä ilman poljentaa. Pommi saakin jatkaa laukkaharjoituksia, jotta takajalat löytäisivät taas oikean tavan työskennellä ;)

Aina kun mahdollista = alku/loppukäynnit maastossa

Pääsiäisviikonloppuna osallistuttiin Nallen kanssa rataharjoituksiin ja depytoitiin ensimmäinen yhteinen A:n ratamme. Rata oli Helppo A:0, johon tykästyinkin aika kovasti. Laukkaohjelma on hyvin pitkä, mutta rata on mielestäni aivan ihana. Kumma kyllä se on lyhyen radan ohjelma vaikka ohjelma sisältää mm. nelikaarisen sekä kolmikaarisen että puolirataleikkaat laukassa. Toisaalta tässä luokassa näkee kääntyykö hevonen oikeasti letkeänä, tasapainoisena ja tahdikkaana ja yllättävää kyllä, mekin ainakin melkein toteutettiin tämä yhtälö. Nalle oli tosi hyvä radalla ja kaikki virheet olivat omiani. Parissa siirtymisessä Nalle lähti ravin sijaan laukalle ja yhden pysähdyksen tein liian aikaisin. Nyt siis keskittyminen radan teiden ratsastamiseen ja tahdin sujuvuuteen! Lisäksi pitää keskittyä omaan ylävartalooni, sillä Nallella on hyvin isot liikkeet ja välillä se saa oman ylävartaloni "pumppaamaan" liikaa ravin tahdin mukaan. Muuten Nalle oli oikein hieno ja uskon, että kykenemme jatkamaan A:n radoilla tästä eteenpäin. Verrattuna viime vuoden C:n ja B:n ratoihin, tämä oli erittäin hyvä! Alla koostevideo radan osista.

Saatiin aika hieno arvostelu, paras Nalle <3

Nallelle tuli myös kiropraktikko, joka käsitteli koko pollen päästä jalkoihin. Nalle oli kuulemma varsin hyvässä kunnossa, pientä jumia kaulassa vasemmalla puolella sekä ristiselässä. Myös oikea etujalka (mihin tarhakaveri potkaisi viime syksynä) oli kuulemma jäykempi, mutta kuitenkin hyvässä käyttökunnossa ottaen huomioon jalan historian ;) Tämä oli aivan ihana kuulla ja oli myös ihana huomata, kuinka letkeä Nallesta tuli kiropraktikon käsittelyn jälkeen. Jarrut kylläkin hukkuivat neljäksi päiväksi, mutta saatiinpahan herran paikat auki :D

Pääsiäistäkin tuli vietettyä loputtomien herkkujen kera

Nalle on ilahduttanut joka päivä olemalla korvien kärjistä hännän päähän kuran peitossa, mutta mitäs muutakaan osaa odottaa, kun päivän tarhaa viiden kaverin kanssa lämpimässä auringonpaisteessa. Harjaaminen on kuitenkin niin työlästä ja hidasta, että oli pakko kurvaista ostosreissulla K-maatalouteen etsimään jotain helpotusta asiaan. Mukaan tarttui kavereidenkin suosittelema harja, mikä lainakäytössä on osoittautunut varsin tehokkaaksi kapistukseksi.

Tällä saa kuran ja karvan irtoamaan

Kevään merkkejä

Pitäisi saada joku ihan kunnon kameran kanssa kuvailemaan meitä niin saisi hyviä kuvia tänne. Olisi kiva saada bannerikin tehtyä, mutta vielä ei ole sellaisia kuvia, kuin haluaisin :/